- Belung Magazine
Tämä sivusto käyttää evästeitä selailukokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä tätä sivustoa suostut käyttämään niitä OK, olen samaa mieltä Ei, anna lisätietoja

View other editions

Ilmansaasteet ja ILD: hengitysilmalla on luultua suurempi vaikutus

Lukiessasi tätä artikkelia hengität ja huomaamattasi vedät ympäröivää ilmaa keuhkoihisi. Hengittämäsi ilma on (toivottavasti) hajutonta, väritöntä ja todennäköisesti tyhjän näköistä, mutta se on täynnä hiukkasia, joita ei voi nähdä paljain silmin. Nämä hiukkaset voivat olla merkki ilmansaasteista, ja niitä yhdistetään enenevässä määrin useisiin sairauksiin, kuten astmaan, keuhkoahtaumatautiin, sydän- ja verisuonitauteihin ja keuhkosyöpään. Hiljattain on selvinnyt, että altistuminen ilmansaasteille on riskitekijä myös interstitiaalisissa keuhkosairauksissa (ILD:issä).

Ilma ympärilläsi on täynnä eri kaasuja ja hiukkasia riippumatta siitä, asutko vilkkaassa kaupungissa vai maaseudulla. Vaikka ihmiset tarvitsevat ilmassa olevaa happea elääkseen, se ei ole ilman suurin ainesosa. Happea on ilmassa tavallisesti noin 21 %, ja suurin pitoisuus on typellä, jota ilmassa on 78 %. Jäljelle jäävä 1 % koostuu eri kaasuista, joita ovat esimeriksi argon, hiilidioksidi, neon, metaani, helium, krypton, vety, ksenon, otsoni ja typpidioksidi. Ilmassa on myös vaihteleva määrä vesihöyryä, jonka pitoisuus riippuu ilman lämpötilasta.

 

Hiukkaset

Ilmassa olevat hiukkaset ovat monimutkainen seos erikokoisia aineita

Kaasujen lisäksi ympäröivässä ilmassa leijuu erilaisia hiukkasia, joita ei voi nähdä paljain silmin. Hiukkaset voivat olla luonnollista alkuperää, kuten siitepölyä, merisuolaa ( meriveden höyrystyessä) tai hiekkapölyä (jota voi kulkeutua tuulen mukana Saharasta jopa Euroopan pohjoisosiin saakka). Kaupunkialueiden ilmassa on todennäköisesti hiukkasia, jotka eivät ole luonnollista alkuperää, eli ne ovat seurausta ihmisen toiminnasta. Niitä kutsutaan ilmansaasteiksi. Ilman saastuminen koostuu erilaisista elementeistä, kuten hiukkasista, typpidioksidista, rikkidioksidista, mustasta savusta ja otsonista (katso laatikko 1).1,2 Hiukkaset, maan tasolla olevan otsonin pitoisuus ja typpidioksidi liittyvät voimakkaimmin keuhkosairauksiin.3 Alankomaissa sijaitsevassa Twenten yliopistossa keuhkofysiologina ja apulaisprofessorina työskentelevän Frans de Jonghin mukaan hiukkaset ovat erityisen vahingollisia keuhkoille. ”Ne ovat monimutkainen seos ilmassa olevia erikokoisia aineita, ja ne koostuvat kaikenlaisista materiaaleista, kuten suolasta ja hiekasta, mutta myös dieselpakokaasujen hiukkasista ja raskasmetalleista. Mitä pienempiä hiukkaset ovat, sitä syvemmälle niitä voidaan hengittää ja sitä suurempia terveysongelmia ne voivat aiheuttaa. Terveyden kannalta vahingollisimpia ovat hiukkaset, joiden halkaisija on kymmenen mikronia tai sitä pienempi.” Kuten kuvasta 1 nähdään, kymmenen mikronia on noin viisi kertaa ihmisen hiuksen halkaisijaa pienempi.

Finedust Belung Magazine

fi-fine-dust-belung-magazine Kuva 1. Hiukkasten koko.

Ilmansaasteiden lähteet

”Kaupunkialueiden ilmansaasteet johtuvat sekä liikkuvista lähteistä, kuten tie- ja ilmaliikenteestä, että kiinteistä lähteistä, kuten teollisuudesta. Myös kotitaloudet aiheuttavat ilmansaasteita esimerkiksi polttamalla puuta ruoanlaittoa ja lämmitystä varten”, De Jongh selittää. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että hengitysilma olisi puhtaampaa maaseudulla. Myös tehokarjatalous tuottaa hiukkasia, joita voi kulkeutua naapurimaihin saakka.1 Kaikki ilmansaasteet eivät kuitenkaan ole peräisin ihmisten toiminnasta. Kuten edellä jo mainittiin, hiekkamyrskyt vaikuttavat voimakkaasti ilmanlaatuun joissakin maissa, erityisesti aavikoiden lähialueilla.4 Myös säällä (ja erityisesti tuulen suunnalla) on suuri vaikutus ilmansaasteisiin, sillä tuulen suunnasta riippuen ilmansaasteita voi kulkeutua tuulen mukana joillekin alueille tai sieltä pois. Toisaalta sateet hajottavat hiukkasia ja samalla puhdistavat ilmaa.

Maailman puhtain ilma

Maailman terveysjärjestö (WHO) ylläpitää tietokantaa, jonne se kerää pääasiassa kaupunkien ilmanlaadun mittauksia.4 WHO:n laskelmien mukaan 92 % maailman väestöstä asuu alueilla, joilla on ilmansaasteita. Laatikossa 2 on lisätietoa ilmanlaadun mittauksista.

Air quality Belung Magazine

Suurin osa maailman saastuneimmista kaupungeista sijaitsee Intiassa, Saudi-Arabiassa ja Kiinassa (katso laatikko 3).6 Kaikki kaupungit eivät kuitenkaan kerää tai tallenna tietoja ilmansaasteista, ja osaa näistä kaupungeista epäillään kaikkein saastuneimmiksi.4 Ilmaltaan puhtaimmat alueet löytyvät Yhdysvalloista ja Pohjois-Euroopasta (katso laatikko 4).6

Air pollution Belung Magazine

Air pollution Belung Magazine

Voit tarkistaa oman alueesi ilmanlaadun Maailman terveysjärjestön interaktiivisesta ilmansaastekartasta: http://maps.who.int/airpollution/ (katso myös kuva 2).

fi-air-qualty-belung-magazine Kuva 2. Maailman terveysjärjestön maailmanlaajuinen ilmansaastekartta. Vuoden keskiarvo, hiukkaskoko PM2,5 (µg/m3):
Maailman väestöstä asuu 92% alueilla, joilla on ilmansaasteita

Terveysvaikutukset

Ilmansaasteiden yhteys ILD:hen on selvinnyt vasta hiljattain. De Jongh sanoo: ”Nyt ajatellaan, että ilmansaasteet vaikuttavat tämän sairauden kehittymiseen ja pahenemiseen.” Valitettavasti moniin kysymyksiin ei ole vielä vastausta. Hän jatkaa: ”Tiedämme, että pienemmät hiukkaset ovat pääasiassa vastuussa keuhkokudoksen vaurioista ILD-sairauksissa. Suurin osa PM10-hiukkasista ei koskaan pääse keuhkoihin asti. Hengitysnopeuden vuoksi nämä hiukkaset iskeytyvät nielun takaosiin, josta ne päätyvät nielemisen seurauksena vatsaan. Pienemmät hiukkaset, erityisesti halkaisijaltaan enintään kolmen mikronin kokoiset, pääsevät keuhkoihin, joissa ne voivat vaikuttaa haitallisesti keuhkokudokseen.” Nämä hiukkaset eivät kuitenkaan vaikuta kaikkiin ihmisiin samalla tavoin. ”Ihmisen geneettisellä tai immunologisella profiililla on tärkeä rooli kudokseen juuttuvien hiukkasten puhdistamisessa. Tämä tarkoittaa sitä, että joidenkin ihmisten keho puhdistaa sisäänhengitetyt hiukkaset luonnostaan tehokkaasti, eli keho hajottaa ja tuhoaa ne. Toisilla tämä mekanismi ei toimi yhtä tehokkaasti, emmekä valitettavasti tiedä vielä, kenellä on tällainen suotuisa geneettinen profiili ja kenellä ei”, De Jongh toteaa.

Liikunta ulkona

Toistaiseksi paras tapa vähentää ilmansaasteiden vaikutusta ILD-potilailla on varmistaa, että he hengittävät mahdollisimman vähän haitallisia hiukkasia. Muuttaminen ilmanlaadultaan puhtaille alueille ei ole realistinen vaihtoehto, eivätkä useimmat ulkoilman ilmansaasteiden lähteet ole tavallisten ihmisten hallinnassa, vaan niiden hallinta riippuu kaupunkien tekemistä toimenpiteistä sekä liikenteen, energian, jätehuollon, rakentamisen ja maatalouden sekä muiden toimialojen päättäjistä.4 Astman ja keuhkoahtaumataudin kaltaisissa keuhkosairauksissa on selvää, miten potilaat voivat vähentää altistumistaan ärsyttäville aineille, eli esimerkiksi puhdistamalla kotinsa ja lopettamalla tupakoinnin. ILD:n suhteen altistumisen vähentäminen ei ole yhtä yksinkertaista. De Jongh sanoo: ”Tärkeää on pitää koti- ja työympäristö mahdollisimman puhtaana saastuttavilta hiukkasilta. Ilmaa voi puhdistaa suodattimien avulla, mutta niiden vaikutus on rajallinen, koska ILD-sairauksissa merkittävimpiä ovat pienemmät hiukkaset, joihin suodattimet eivät tehoa.” Onko jatkuva sisätiloissa pysyminen paras tapa välttää ilmansaasteita? De Jongh ei tue tätä väitettä: ”En suosittele ILD-potilaita pysymään sisällä. Kun olet ulkona ja harrastat esimerkiksi liikuntaa, hengität enemmän hiukkasia, mutta liikunnan terveysvaikutukset ovat suuremmat kuin sisällä pysymisen ja liikkumattomuuden haitalliset vaikutukset.”

Viitteet:
1. http://www.vggm.nl/ufc/file2/hgm_internet_sites/benzvi/37a4f930f2307f2b5c1cd8d93ebadc71/pu/FAQ_s_Lucht_definitief_21_03_2013.pdf. Tarkistettu kesäkuussa 2017
2. http://www.atlasleefomgeving.nl. Tarkistettu kesäkuussa 2017.
3. Johannson KA, Balmes JR, Collard HR. Air pollution exposure: a novel environmental risk factor for interstitial lung disease? Chest 2015;147:1161-7.
4. Ambient air pollution. A global assessment of exposure and burden of disease. World Health Organisation 2016. http://www.who.int/phe/publications/air-pollution-global-assessment/en/. Tarkistettu kesäkuussa 2017.
5. http://www.rivm.nl/Documenten_en_publicaties/Wetenschappelijk/Rapporten/2016/juni/Monitoringsysteem_luchtkwaliteit_in_perspectief_Achtergrondrapport. Tarkistettu kesäkuussa 2017.

 
6. http://www.who.int/phe/health_topics/outdoorair/databases/cities/en/. Tarkistettu kesäkuussa 2017.

disclaimer
OFE12/728032018