- Belung Magazine
Tämä sivusto käyttää evästeitä selailukokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä tätä sivustoa suostut käyttämään niitä OK, olen samaa mieltä Ei, anna lisätietoja

View other editions

Yksi suurimmista esteistä ILD:n hoidossa on ratkaistavissa

Oikealla ajoituksella voidaan päästä pitkälle interstitiaalisten keuhkosairauksien (ILD:iden) hoidossa. Yksi yleisimmistä interstitiaalisista keuhkosairauksista on idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF), jonka varhaisesta diagnoosista on tullut yhä tärkeämpää, kun uusia hoitomuotoja on kehitetty. Suomalaiset tutkijat analysoivat lähetteitä ja selvittivät, kuinka nopeasti IPF-potilaat ohjataan erikoissairaanhoitoon. Löydösten perusteella oireiden puhkeamisen ja lähetteen tekemisen välistä viivettä voidaan lyhentää eräillä tärkeillä toimenpiteillä. 

early-diagnosis-belung-magazine

Tutkijoiden mukaan IPF-potilaiden ohjaamista erikoissairaanhoitoon ei ole aiemmin arvioitu tutkimalla lähetteitä. Ohjaaminen erikoissairaanhoitoon on tärkeää, koska sen viivästymiseen liittyy suurempi kuolleisuus sairauden vaikeusasteesta riippumatta. Tutkijat analysoivat 95 IPF-potilaan lähetteet Suomessa, ja yli puolet lähetteistä tehtiin perusterveydenhuollosta. Vaikka tämä viittaa siihen, että perusterveydenhuollon lääkärit näyttävät tunnistavan ILD-sairauksia melko hyvin, lähetteissä oli tiettyjä yleisiä puutteita.

Hoitoon lähettävät lääkärit unohtivat usein  toimittaa tietoja työhistoriasta sekä työhistorian aikana tapahtuneista altistumisista

Tutkijat totesivat muun muassa, että anamneesin sisältö oli usein riittämätön. Tupakointihistoria puuttui 58 prosentista tapauksia, vaikka se on yksi tärkeimmistä kroonisen keuhkosairauden syistä. Hoitoon lähettävät lääkärit unohtivat usein myös toimittaa tietoja työhistoriasta sekä arvion työelämän aikana tapahtuneista altistumisista. Tutkijoiden mukaan lähettävä lääkäri on voinut jättää työhistorian huomiotta potilaiden korkean iän vuoksi. On kuitenkin tärkeää muistaa, että joihinkin altistumisiin, kuten asbestiin, liittyvä terveyshaitta voi tulla esiin vasta pitkän viiveen jälkeen.

Oireiden puhkeamisen ja lähetteen tekemisen välistä aikaa voidaan ehkä lyhentää, jos yleislääkäreille annetaan enemmän tietoa ILD-sairauksista

Keskimääräinen aika oireiden puhkeamisesta lähetteen tekemiseen oli 1,5 vuotta, mikä on suhteellisen lyhyt aika ILD-sairauksissa. Muissa tutkimuksissa keskimääräinen aika oireiden puhkeamisesta diagnoosiin on ollut 2,2 vuotta. Tutkijat uskovat, että lähetteen tekemiseen liittyvää viivettä voidaan lyhentää ja että lähetteiden laatua voidaan parantaa. He esittävät, että ILD:stä on annettava tietoa sekä lääkäreille että potilaille. Toisaalta oireiden puhkeamisen ja lähetteen tekemisen välistä aikaa voidaan ehkä lyhentää, jos yleislääkäreille annetaan enemmän tietoa ILD-sairauksista. Lisäksi tutkijat esittävät, että oireiden puhkeamisen ja lähetteen tekemisen välistä viivettä voi ehkä lyhentää myös se, jos tavallisille ihmisille annetaan enemmän helposti ymmärrettävää tietoa ILD-sairauksista. Tällaiset toimenpiteet voivat yhdessä auttaa tarttumaan tähän merkittävään esteeseen ILD:n hoidossa. 

Lähde:
Minna Purokivi, Ulla Hodgson, Marjukka Myllärniemi, Eija-Riitta Salomaa, Riitta Kaarteenaho (2017): Are physicians in primary health care able to recognize pulmonary fibrosis? EUROPEAN CLINICAL RESPIRATORY JOURNAL, 2017 VOL. 4, NO. 1, 1290339 DOI: 10.1080/20018525.2017.1290339
 
 

disclaimer
OFE12/728032018