- Belung Magazine
Tämä sivusto käyttää evästeitä selailukokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä tätä sivustoa suostut käyttämään niitä OK, olen samaa mieltä Ei, anna lisätietoja

ILD:n monimuotoisuus tekee siitä hyvin kiinnostavan

Tohtori Laurens De Sadeleer
Lehden lukemiseen menevä aika: 3 min

Miksi nuori lääkäri Laurens De Sadeleer valitsi uran ILD:n parissa

Kun nuoret lääkärit valmistuvat lääketieteellisestä edessä on suuri valinta: mihin erikoistua? Ryhtyisikö kirurgiksi, yleislääkäriksi, lastenlääkäriksi vai erikoistuisiko reumasairauksiin – luettelo on loputon! Mikä sitten saa nuoren lääkärin erikoistumaan keuhkosairauksiin ja siitä edelleen interstitiaalisiin keuhkosairauksiin (ILD:hen)? Laurens De Sadeleer, itsekin nuori lääkäri, kertoo uravalinnastaan ja siitä, mikä häntä kiinnostaa eniten ILD:n kaltaisessa sairaudessa. Hän valottaa hieman myös sitä, mitä lääketieteen opiskelijat oppivat lääketieteellisessä tästä haastavasta sairaudesta.

Uusien kehitysaskelten myötä syntyy  potilaille ja heidän läheisilleen toivoa

”Minulle lääketieteen opinnot olivat looginen valinta”, Laurens De Sadeleer aloittaa. ”Lääkärin työssä yhdistyvät tiede ja ihmisistä huolehtiminen, joista molemmat ovat aina kiehtoneet minua. Työ tarjoaa älyllisiä haasteita ja pidän siitä todella paljon.” Kaksi vuotta sitten De Sadeleer sai maisteriopintonsa päätökseen Leuvenin yliopistossa. Tehtyään sen jälkeen kaksi vuotta keuhkosairauksien erikoistumisopintojaan avautui hänelle mahdollisuus aloittaa ILD:tä käsittelevä väitöskirjansa. Neljän tutkimusvuoden jälkeen De Sadeleer toivoo voivansa suorittaa jäljellä olevat kaksi erikoistumisvuotta, minkä jälkeen hän on virallisesti keuhkosairauksien erikoislääkäri. Kuinka hän alun perin kiinnostui ILD:stä? De Sadeleer: ”Viimeisenä vuotena lääketieteellisessä minun piti suorittaa useita harjoittelujaksoja. Tein yhden harjoitteluistani keuhkosairauksien osastolla ILD-sairauksiin erikoistuneen professori Wuytsin ohjauksessa. Siellä syntyi kiinnostukseni näitä sairauksia kohtaan.” Koska erilaisia ILD-sairauksia on noin 200, diagnostiikka on vaikeaa ja haastavaa. ”On melko vaikeaa selvittää, mikä ILD-sairaus potilaalla on”, De Sadeleer toteaa. ”Näiden sairauksien monimuotoisuus tekee niistä hyvin kiinnostavia. Aihe on pitänyt minua otteessaan harjoittelustani lähtien.”

Kyyhkyjen ystävät

Väitöskirjatutkimuksessaan De Sadeleer keskittyy tiettyyn ILD-tyyppiin: krooniseen yliherkkyyspneumoniittiin. Ihmisille voi kehittyä tämäntyyppinen keuhkofibroosi, jos he hengittävät orgaanista ainesta. ”Jos henkilö on paljon tekemisissä lintujen kanssa tai hänen asunnossaan on sientä, tällainen keuhkofibroosi voi kehittyä”, De Sadeleer selittää. Kroonista yliherkkyyspneumoniittia käsittelevässä tutkimuksessaan De Sadeleer kollegoineen pyrkii selvittämään, miksi osalle lintujen kanssa paljon tekemisissä olevista (kuten kyyhkysenkasvattajille) kehittyy tämä sairaus ja osalle ei. De Sadeleer: ”Leuven on ainutlaatuinen paikka tutkimukselle. Sairaalassamme on yksi Euroopan suurimmista keuhkonsiirtokeskuksista. Tämän ansiosta pystymme tutkimaan elinsiirrossa poistettuja sairaita keuhkoja. Käytössämme on myös keuhkokuvia, joista voimme nähdä kuinka fibroosi on tuhonnut osan keuhkoista kokonaan ja taas toisaalla samoissa keuhkoissa on tervettä kudosta. Haluamme selvittää, mistä tämä johtuu.” Tutkimus on yhä kesken, joten on liian aikaista kertoa mitään varsinaisista tuloksista. De Sadeleer paljastaa kuitenkin, että he ovat löytäneet lupaavia johtolankoja, joiden tutkimista jatketaan.

Rahinaa keuhkoista

De Sadeleerin kohdalla harjoittelujakso keuhkosairauksien osastolla tutustutti hänet ILD-sairauksiin. Muistelessaan aikaansa lääketieteen opiskelijana, hän toteaa, että luennoilla käsiteltiin ILD-sairauksia harvakseltaan, kuten valtaosaa muistakin harvinaisista sairauksista. ”ILD:stä kyllä puhuttiin, mutta ei yksityiskohtaisesti, eikä kaikkia kahtasataa eri tyyppiä tosiaankaan käsitelty”. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan ole tarpeen. ”Lääketieteelliset opinnot luovat perustan kaikille lääkäreille, olipa kyse yleislääkäreistä, reumatologeista, ortopedeista jne. ILD-potilaat eivät tapaa umpimähkäisesti mitä tahansa lääkäriä, joten jokaisen lääkärin ei tarvitse tietää kaikkea. Mielestäni on kuitenkin tärkeää, että lääkärit tietävät tällaisen sairauden olemassaolosta. Kun sydänsairauksiin erikoistunut lääkäri tapaa potilaan, jolla on hengenahdistusta ja rahinaa keuhkoissa eikä taustalla ole sydänsairautta, hälytyskellojen pitää soida ja lääkärin olla tietoinen ILD:stä. ILD-tietoisuutta on parannettava niin, etteivät potilaat menetä arvokasta aikaa ennen lopullista diagnoosia.”

Toivomme pystyvämme selvittämään, miksi fibroosi on tuhonnut osan keuhkoista kokonaan ja taas toisaalla samoissa keuhkoissa on tervettä kudosta

Kokemukset jakoon

De Sadeleer kertoo ILD:n muuttuvan alana kaiken aikaa ja alalle erikoistuvien nuorten voi olla vaikeaa saada kattavaa yleiskuvaa asioiden nykytilasta. Hän toteaakin: ”Minusta on tärkeää, että ILD:stä kiinnostuneet tapaavat toisiaan esimerkiksi konferensseissa ja jakavat tietoa, tutkimustuloksia, kokemuksia ja visioita. ILD-yhteisö on pieni eikä asiantuntijoilla aina ole kollegaa vierellään mahdollistamassa yhteistyötä tai asioiden organisointia. Siksi on tärkeää, että ILD-sairauksiin erikoistuneet tapaavat toisiaan säännöllisesti. ILD:n suhteen eletään nyt kiinnostavia aikoja ja uusien kehitysaskelten myötä syntyy myös toivoa potilaille ja heidän läheisilleen”, De Sadeleer päättää.


disclaimer
OFE12/728032018