- Belung Magazine
Tämä sivusto käyttää evästeitä selailukokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä tätä sivustoa suostut käyttämään niitä OK, olen samaa mieltä Ei, anna lisätietoja

Haastattelut

Sitruunalimonadista mullistaviin lääkkeisiin: Boehringer Ingelheimin nousu keuhkosairauksien lääkehoitomarkkinoilla

Boehringer Ingelheim (BI) otti ensimmäiset askeleensa keuhkosairauksiin tarkoitettujen lääkkeiden parissa jo vuonna 1885, jolloin saksalainen kemisti Albert Boehringer päätti ostaa viinikivitehtaan Ingelheim am Rheinin kylästä. Hän aloitti viinikiven ja muiden viinihapon suolojen tuotannon pääasiassa elintarviketeollisuuden tarpeisiin. 1900-luvulla yritys kuitenkin siirtyi tuotteisiin, joita voitiin käyttää parhaillaan kehittyvässä lääketeollisuudessa.

boehringeringelheim-belungmagazine
Aluksi silloiselta nimeltään C.H Boehringer Sohn ryhtyi myymään perustuotteita apteekkeihin. Myöhemmin vuonna 1921 BI koki ensimmäisen läpimurtonsa keuhkosairauksiin tarkoitettujen lääkkeiden saralla: yritys puhdisti lobeliini-alkaloidin ja valmisti siitä lääkettä, jota käytettiin menestyksekkäästi hengityksen stimulointiin esimerkiksi astmapotilailla. Albertin poikien astuttua  yrityksen johtoon, markkinoille tuotiin toinen keuhkosairauksiin tarkoitettu lääke vuonna 1941. Tämä avasi uusia mahdollisuuksia astman hoitoon. Seuraavien vuosikymmenten aikana kehitettiin jatkuvasti uusia resepti- ja käsikauppalääkkeitä erilaisten keuhkosairauksien hoitoon. Esimerkiksi vuonna 2002 BI toi markkinoille keuhkoahtaumatautiin (COPD:hen) kehitetyn mullistavan lääkevalmisteen. BI keskittyi keuhkosairauksiin ja tämän mukaisesti hankki vuonna 2003 mikroteknologiayrityksen ja alkoi kaupan myötä valmistaa lääkesuihkeita keuhkosairauksista kärsiville potilaille.
 
Vaikka tämä ”perheyritys” työllistääkin tätä nykyä noin 50 000 henkilöä ympäri maailman, sen missio on yhä sama: kehittää lääketieteen tarpeita vastaavia mullistavia lääkkeitä ja terveydenhuollon ratkaisuja ja luoda arvoa innovaatioiden kautta. Respiratory Medicine -yksikössä tämä on toteutunut vuosina 2013–2015. Useat uudet lääkkeet ovat saaneet myyntiluvan ja useita uusia käyttöaiheita on lanseerattu.Harvinaisiin sairauksiin kuten idiopaattisen keuhkofibroosin (IPF:n) hoitoon, on saatu lääke hyväksyttyä.
 

Kiehtova tutkimus

Dr. Bernd Disse johti ensin BI:n Respiratory Medicine -yksikön tutkimusosastoa ja myöhemmin kliinisen kehityksen osastoa 1980-luvulta aina 2010-luvulle. Kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana hän on todistanut alan innovaatioita. ”Opiskelin kemiaa ja lääketiedettä”, Disse kertoo. ”Aloitin työt BI:llä vuonna 1980. Halusin yhdistää kiinnostukseni kemiaan ja lääketieteeseen. Keuhkosairauksiin liittyvä tutkimus ja BI:n lääkeyksikkö soveltuivat tähän erinomaisesti.”
Dissen mukaan BI oli 1980-luvulla Saksan johtava keuhkosairauksiin keskittyvä yritys. ”BI:n omistautuminen keuhkosairauksien lääkehoitoon oli mielestäni hyvin innostavaa”, Disse toteaa. ”Mistään muualta Saksasta ei voinut löytää samanlaista sitoutumista. Sellaista olisi saattanut löytyä muista Euroopan maista tai Yhdysvalloista. BI on jo pitkään ollut sitoutunut keuhkosairauksien lääkehoidon tutkimukseen ja kehitykseen. Sellainen sitoutuminen luo hyvin vakiintuneet työskentelyolosuhteet, jotka ovat ehdottoman tarpeen haluttaessa menestyä.”
 

Mihin suuntaan asiantuntija näkee tämän tärkeän alan tutkimuksen tulevaisuudessa kehittyvän?

”Jos ajatellaan etenevää keuhkofibroosia; kliinisessä hoitotyössä on ehkä joidenkin potilaiden kohdalla jätetty huomiotta keuhkojen osuus sidekudoksen autoimmuunisairauksissa. Tämä johtuu kenties siitä, että tehokasta hoitoa keuhkoille ei ole. Jos ajatellaan esimerkiksi nivelreumaa, noin kymmenellä prosentilla näistä potilaista on vaikea ja etenevä keuhkofibroosi, johon he voivat jopa menehtyä. Hyvä kysymys onkin, voitaisiinko tätä fibroosia hoitaa menestyksekkäästi jo olemassa olevia IPF-hoitoja käyttäen. Parhaillaan on käynnissä joukko laajoja tutkimuksia, joissa tätä tutkitaan, ja näihin tutkimuksiin osallistuu systeemisiä sairauksia sairastavia potilaita, joilla on progressiivinen keuhkofibroosi.” Keuhkofibroosin hoitoon liittyvien edistysaskelten lisäksi Disse ennustaa kehitystä myös muiden hengityselinsairauksien, kuten kystisen fibroosin, COPD:n tai astman, alalla.
 
Loppujen lopuksi nykyinen ote tutkimukseen ei välttämättä eroa paljoakaan siitä, kuinka Albert Boehringer teki tutkimusta viinikivitehtaallaan yli 130 vuotta sitten. ”Kaikessa on kyse asenteesta”, Disse toteaa lopuksi. ”Olin aina hyvin tyytyväinen BI:llä. Ilmapiiri oli sekä tieteellinen että avoin ja  eettiset sekä lääkinnällisetkin näkökulmat nostettiin etusijalle. Toivon suuresti, että Boehringer Ingelheim pystyy jatkossakin tarjoamaan lääkinnällisiä innovaatioita keuhkosairauksista kärsiville potilaille.” Jos Albert Boehringer olisi yhä elossa, on helppoa kuvitella hänen nyökkäilevän hyväksynnän merkiksi.
 
 

disclaimer
OFE12/728032018